Vuoden 2018 haasteet tulevaisuuden kouluruokamuistoja

Vain Suomessa nykyisten oppilaiden mummo ja pappa ovat jo syöneet julkisen ruokapalvelun tuottamaa ruokaa. Siten jokaisella sukupolvella on jo kouluruokamuistoja ja kouluruoan 70-vuotis juhlavuoden kunniaksi näitä muistoja on paljon esillä. Ehkä vuodesta 2018 muistellaan hyönteisruokaa kuten veripalttua? 

Millaisia kouluruokamuistoja teemme 2018?

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg sanoi Helsingin Sanomien artikkelissa 10.1.2018

”Mitä enemmän vanhemmat yrittävät päättää lapsen puolesta hänen syömisestään, sitä varmemmin lapsen suhde ruokaan vinoutuu. Tutkimusnäyttö tästä on kristallinkirkas”

Koulussa ruokailua ei voi järjestää jokaisen lapsen sisäisen ruoka-ajan mukaan ja lautasmallin mukaiseen ruoan ottamiseen kannustetaan. Lapsi voi kokea sen tuputtamisena.

Mutta pakottamista, painostamista, aliarviointia, pilkkaa eikä varsinkaan kokemusta, että aikuiset toimivat kouluruokailussa toisin kuin puhuvat, ei 2018 kouluruokailussa enää pitäisi olla. Patrik Borg selventää tekstissä miksi.

Kanaviillokkien ja tillilihan muistelujen sijaan tulisi katsoa onko vuoden 2018 kouluruokailukulttuurissa tekijöitä, joilla voi olla syömissuhdetta vääristäviä vaikutuksia. Esimerkiksi lautashävikkigrammojen vähennyskisat vs maistamaan kannustaminen.

Ehkä vuodesta 2018 muistellaan hyönteisruokaa kuten veripalttua? 

Elämme vuoden 2018 haasteissa

Vasta viime aikoina on esimerkiksi energiajuomat korvanneet kouluruokaakin siinä määrin, että se näkyy terveysvaikutuksina.

Koulussa hänellä ei ollut nälkä ja hän joi taas energiajuoman.

(YLE.fi 12.1.2018 Energiajuomat vieneet nuoria sairaalaan – koululaiset vetävät yli kymmenen tölkin "kännejä")

Sen sijaan, että oppilaat ja kodit hankkisivat itse osan koulun ruokatarvikkeista vuonna 2017 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan

"suurella osalla alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta. Moni ei esimerkiksi tiedä, mistä maito tulee. " (Pia Smeds. Väitöstutkimus Ruokakasvatus - kestävyys, ruoka ja oppiminen 2017) 

Jos näiden lasten vanhemmista uutisoidaan 

"Elintarvikkeiden vastuullinen tuotanto kiinnostaa kuluttajia" (kaleva.fi 9.1.2018), 

niin mitähän seiskat, jo ainakin kuusi vuotta kouluruokailua kokeneet, haluavat jättää ysillä perinnöksi tuleville yläkoululaisille?

Tai millaisiahan ovat tänä lukuvuonna aloittaneiden ekaluokkalaisten tulevaisuuden kouluruokahaaveet kymmenen vuoden päähän?

Mitäs jos juhlistettaisiin 70-vuotiasta kouluruokaa katsomalla vahvasti tulevaisuuteen oppilaiden näkökulmasta? 

Twitterissä joku lainasi juuri ihan muissa yhteyksissä Albert Einsteinin lausetta, joka minusta sopii myös kouluruokailun yhteyteen:

”Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne” Albert Einstein

Aiheesta lisää:
Tutkijat: Outo ruoka lisää tasa-arvoa YLE.fi 19.11.2017

Tarvitsemme uusia raaka-aineita, ja suomalaistenkin on alettava valmistautua siihen, että ruoan maku ja purutuntuma muuttuvat totutusta.