88% 8. ja 9. luokkalaisista äänestää jaloillaan säännöllisesti kouluruokailun puolesta

Kouluterveyskysely on hyvä työkalu, mutta sitä tulkitaan paljon negatiivisen kautta. Uutisia lukiessa ei välttämättä tule selväksi, että 4.5% teineistä ilmoittaa ettei syö kertaakaan koululounasta kouluviikon aikana. 

Yksikin kouluruokailun skippaava on liikaa, mutta millaista arvostusta kouluruokailua kohtaan saisi jos uutisoitaisiin 88% teineistä äänestävän jaloillaan säännöllisesti kouluruokailun puolesta? 


YLE.fi uutisessa tänään

"Minusta hätkähdyttävä tieto on se, että tänä päivänä alueemme yläkoululaisista joka viides saattaa jättää syömättä koululounaan päivittäin" 
Lähde: Itä-Suomen lapsi elää lyhyemmän elämän kuin ikätoverinsa – avuksi iltasadut ja yhteiset ateriat? YLE.fi 3.10.2017

Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia / Kainuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.fi

Kun Kouluterveyskyselyn 2017 taulukkoa**) katsoo niin näkee, että 2.9% Kainuulaisista 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti ettei käy kouluruokailussa lainkaan.

79,6% ilmoittaa syövänsä koululounasta viitenä päivänä viikossa. Lisäksi 11,8% ilmoittaa syövänsä 3-4 päivänä viikossa.

Yhteensä siis 91,4% Kainuulaisista yläkoululaisista 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoittaa syövänsä säännöllisesti kouluruokaa. 

Kainuussa menee Suomen keskiarvoa paremmin kouluruokailun suhteen

Koko maan Kouluterveyskyselyn tuloksissa**) 8. ja 9. luokan oppilaista 70,2%  ilmoittaa syövänsä viitenä päivänä viikossa koululounaan ja 88% äänestävänsä jaloillaan vähintään 3-4 päivänä viikossa kouluruokailun puolesta. 

4.5% ilmoittaa ettei käy kouluruokailussa lainkaan. Kainuussa luku oli 2.9%. Kouluruokailu onnistuu nähdäkseni olemaan Kainuussa avuksi elinajanodotteen parantamisessa yhteisten aterioiden kautta, mikä oli edellä mainitun YLE:n uutisen otsikon kysymyksenä.

Miksei 88% voisi olla sellaista ku se nyt vain on -uutisointia?  

Mitä tiedetään miksi yhtenä tai kahtena päivänä ei käydä kouluruokailussa syystä? Jospa vaikka kotitaloustunnilla on kokattu? Kouluterveyskyselyn paljastamaa esimerkkien 9-12% täysin tyytymätöntä ja vähemmän tyytyväistä 20-30 osaa tulee tarkastella koulukohtaisten tulosten perusteella tilaajan ja tuottajan sekä koulun ja oppilaiden kesken. 

En usko et Suomessa joka päivä syntyy kouluruokailussa ruokahävikkiä 29.8% osalta vaan mieluisa tarjonta saa 95,5% oppilaista paikalle ja muina päivinä kävijämäärä vaihtelee syystä tai toisesta.

Uutinen, että 88% teini-ikäisistä on aika tyytyväisiä kouluruokailuunsa loisi ylpeyttä suomalaisesta kouluruokailujärjestelmästä. 

Uskon, että uutisointi kouluruokailun skippaamisesta ikäänkuin antaa luvan jättäytyä kouluruokailusta pois. "Sellaista se nyt vain on".

Miksei 88% voisi olla sellaista ku se nyt vain on -uutisointia? 

Viitteet:

**) Kouluterveyskysely 2017, THL:n tulospalvelu 
https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tutkimustuloksia 

Lue myös

Suurin osa koululaisista syö vain valitut palat kouluateriasta Pirkanmaalla – Suklaa ja limsa maistuvat lähes päivittäin Aamulehti 28.9.2017

"Ei maistu" on laaja käsite! Kouluruokatietopankki 7.1.2012