Kouluruokailu
Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaantarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.
Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.
Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.
Käytännön ratkaisut paikallisesti päätettävissä
Perusopetuslaki määrää, että opetukseen osallistuvalle annettu maksuton ateria on myös tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Opetussuunnitelma antaa kouluruokailun tarkoituksenmukaisesti järjestämisen ja ohjauksen käytännön ratkaisut paikalliselle tasolle päätettäväksi.
Opetuksen järjestäjä päättää opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukevan muun toiminnan linjauksista ja tähän liittyvästä yhteistyöstä kotien sekä muiden sidosryhmien kanssa sekä oppilaiden osallistumisesta suunnitteluun.
Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa
- mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
- miten oppilaiden ruokailuun liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon
Esimerkkejä paikallisten opetussuunnitelmien kouluruokailukuvauksista:
Opetushallituksen ePerusteet-sivustolta löytyy julkaistuna paikallisia opetussuunnitelmia, joista jotkut ovat koulun tasolla ja jotkut alueittaisia esim. Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma.Useissa paikallisissa opetussuunnitelmissa on tyydytty vain kopioimaan suoraan valtakunnallisen opetussuunnitelman teksti koskien kouluruokailua. Mutta monissa paikallisissa suunnitelmissa on kirjattu paikallisia tavoitteita esimerkiksi:
- suomalais-venäläinen kulttuuriosaamisen näkyminen
- päivittyvän kouluruokailusuosituksen teemojen noudattaminen
- biojätteen määrän seuraaminen osana koulun kestävän kehityksen arvoja
- mahdollisuus TET-jaksoon kouluravintolassa
- kouluruokailu on otettu osaksi koulun yhteisöllisyyttä rakentavia tekijöitä
- opetushenkilöstön ja ruokailuhenkilöstön yhteistyö ruokailun ajoituksesta ja teemoista
- kouluruokailussa tehdään yhteistyötä vanhempainyhdistyksen kanssa
- ruokalistaa suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä oppilaiden kanssa
- eettisiin syihin perustuvan erityisruokavalion tarpeen arvioi koulun rehtori
Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun perusopetuksen opetussuunnitelma 2016
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/46786/perusopetus/tekstikappale/2029210Kouluruokailu:
Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Koulun oppilaat saavat päivittäin maksuttoman aterian. Ruokailuhetki on ohjattu ja virkistävä. Kouluruokailulla pyritään edistämään oppilaiden terveellisiä ruokatottumuksia sekä koulutyössä jaksamista. Oppilaille tarjottavan aterian ravintoainesisältö noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia.
Kouluruokailun tavoitteena on myös hyvien ruokailu- ja pöytätapojen edistäminen. Ruokailuhetkellä on myös tärkeä sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys. Monipuolisen ruokatarjonnan ja erilaisten teemaviikkojen ja -päivien avulla pyritään kehittämään ennakkoluulotonta suhtautumista eri ruokia ja ruokakulttuureja kohtaan. Kouluruokailussa pyritään edistämään myös koulun arvojen mukaista kestävää kehitystä seuraamalla biojätteen määrää ja pyrkimällä vähentämään sitä. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaat osallistuvat kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin esimerkiksi vastaamalla palautekyselyihin ja tekemällä ehdotuksia tarjottaviksi aterioiksi. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä annetaan tietoa kodeille ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Ruokala tarjoaa mahdollisuuden koulun sisäiseen työelämään tutustumisjaksoon (TET).
Kouluruokailun järjestäjä, koulun rehtori ja ruokailusta vastaava muu henkilöstö tekevät yhteistyötä ruokailun suunnittelussa, järjestämisessä ja arvioinnissa. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, oppilas, huoltaja, ruokailusta vastaava henkilöstö ja kouluterveydenhuolto sopivat yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Ruoka-aineallergiat ja eettiset syyt otetaan huomioon, ja niiden ilmoittamisesta koululle annetaan vuosittain ohjeet huoltajille.
Imatran kaupungin opetussuunnitelma
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/2133908/perusopetus/tekstikappale/2181174Ruokapalveluista vastaa ostopalveluna Imatralla Simaan tukipalvelut.
- mitkä ovat kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset ja kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet
Vaikka uusi kouluruokasuositus ei ole vielä valmis, tulee siinä varmuudella korostumaan seuraavat seikat:
- Tavoitteena on varmistaa, että koululaisella on mahdollisuus nauttia päivittäin laadukas ravitsemussuosituksia vastaava ja terveyttä edistävä ateria
- Koululounaan tulee olla tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja sen tulee kattaa noin kolmanneksen koululaisen päivittäisestä energian ja ravintoaineiden tarpeesta
- Myös muut kuin ravitsemukselliset laatutekijät – erityisesti ruoan hyvä maku, viihtyisä ja toimiva ruokailuympäristö sekä kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat kouluruokailussa
- Kouluruokailu mahdollistaa myös luontevan alustan tapakasvatukselle ja ruokailun sosiaaliselle merkitykselle. Tähän kuuluvat luonnollisena osana ruokalistaan ja aterioihin tutustuminen etukäteen, ruokien esittely, ohjaus ruokailutilanteessa ja yhdessä syöminen
- Kouluvuodet tarjoavat otollisen vaiheen vaikuttaa lasten ja nuorten ruokatottumuksiin.Koululounaat voivat toimia mallina oppilaiden terveellisille ruokavalinnoille myös kotioloissa ja koulun jälkeisessä elämänvaiheessa
- Terveellinen ruoka on myös hyvää ja maukasta
- Kasvisten ja vihannesten käytön lisääminen on paitsi terveellistä, myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista
- yhdessä syöminen ja rauhallisen ruokailutilanteen varmistaminen edesauttavat hyvien ruokailutapojen oppimista ja hyviä käytöstapoja
- Luonteva yhteistyö koulun, ruokapalvelun, oppilaiden ja kodin välillä
Eteläpohjalainen perusopetuksen opetussuunnitelma
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/39651/perusopetus/tekstikappale/40225Koulun yhteisöllisyys rakentuu monesta eri asiasta. Pohjalla vaikuttavat yhteiset arvot ja koulun toimintakulttuuri. Yhteinen vastuu koulupäivästä edellyttää koulun sisäistä yhteistyötä. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm.:
- kodin ja koulun yhteistyö
- tuki- ja kummioppilastoiminta
- oppilaskuntatoiminta
- järjestyssäännöt
- yhteisöllinen oppilashuolto
- välituntitoiminta
- aamu- ja iltapäivätoiminta
- kouluruokailu
- koulumatkat ja –kuljetukset
- koulukirjasto
- koulun kerhotoiminta
Järvenpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/20659/perusopetus/tekstikappale/39165Kouluruokailu
Kouluruokailun tulee olla sosiaalisesti miellyttävä ja arvostettu oppimistilanne. Yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, keittiöhenkilökunnan ja koulun henkilökunnan kanssa suunnitellaan ja kehitetään ruokailuympäristöä ja -tilanteita.
Kouluruokailun tilaa kehitetään Järvenpäässä seuraavilla tavoilla:
- Oppilaat osallistetaan viihtyisän ruokailutilan- ja tapahtuman suunnitteluun.
- Ruokalistaa suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä oppilaiden kanssa, ja ruokapalvelusta toteutetaan säännöllisiä kyselyitä.
- Oppilaiden kanssa sovitaan yhdessä erilaisista ruokailuun liittyvistä vastuutehtävistä.
Vaasan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/1283735/perusopetus/tekstikappale/1296656Kouluruokailu
Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä myös kansanterveydellisesti merkittävä asia. Vaasassa kouluruokailu noudattaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudistettuja valtakunnallisia kouluruokailusuosituksia.
Ruokalista perustuu kuuden viikon perusruokalistaan, jossa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan lukuvuoteen liittyvät juhlapäivät sekä asiakaspalaute. Opetushenkilöstö sopii mm. ruokailujen ja välipalojen aikataulutuksesta ja niiden valvonnasta sekä erilaisista teemoista, esim. ruokailutavoista keittiön emännän / palveluvastaavan kanssa.
Erityisruokavaliot toteutetaan tarpeen mukaan terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistuksen perusteella. Eettisiin syihin perustuvan erityisruokavalion tarpeen arvioi koulun rehtori.
Suomalais-venäläisen koulun opetussuunnitelma 2016
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/1377508/perusopetus/tekstikappale/1536236Suomalais-venäläisessä koulussa kulttuurinen osaaminen näkyy suomalaisen ja venäläisen kulttuurin tuntemuksena arjessa: eri oppiaineiden sisällöissä ja oppiaineiden monialaisuudessa, teemaviikoissa ja -päivissä, juhlissa, kouluruokailussa, ihmisten kohtaamisessa.
Naantali OPS2016 - perusopetus
Linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ops/23/perusopetus/tekstikappale/10884Kouluruokailu järjestetään kaikissa peruskouluissa ohjattuna kasvatustapahtumana. Yhteistyötä kouluruokailuasioissa tehdään vanhempainyhdistysten kanssa. Kouluruokailun laatua tarkkaillaan omavalvontana. Useat koulut ovat mukana Kouluruokadiplomi-ohjelmassa.
_______________________________________________________________________
(** olen hakenut teksteistä kouluruokailua koskevia kohtia sanoilla "kouluruokailu, "ateria", "ravintola")
Listani ei kata kaikkia paikallisia kuvailuja kouluruokailun toteuttamiselle. Opetushallituksen ePerusteet -sivustolta löytyy varmasti lisää linkki: https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/selaus/ops
Lisätietoa oman lapsen koulun kouluruokailua koskevasta opetussuunnitelmasta kannattaa katsoa koulun verkkosivuilta. Useimmiten teksti on kohdassa "Yhteiset osuudet" / "Opetuksen toteuttamisen lähtökohdat" / "Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta".
Lisätietoa oman lapsen koulun kouluruokailua koskevasta opetussuunnitelmasta kannattaa katsoa koulun verkkosivuilta. Useimmiten teksti on kohdassa "Yhteiset osuudet" / "Opetuksen toteuttamisen lähtökohdat" / "Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti