11.3.13

Väitöksiä ruoka-asenteista

Täydenna lause: Kouluruoka on ________________________. 

Mitä vastasit? Kertooko vastauksesi enemmän kouluruoasta kuin asenteestasi kouluruokaa kohtaan? 

Mihin perustat asenteesi kouluruokaan? (omaan kokemukseen, kaveri / lapseni / valokuvat kertovat, näinhän se on mustaa valkoisella)

Mitä luulet oikeasti tietäväsi koulusi kouluruoasta? 

Mistä olet tietosi saanut? 

Miksi syöt kouluruokaa? 

Muokkaavatko asenteet kouluruokaa vai kouluruoka muokkaa asenteita? 

Ruotsalainen väitöstutkimus viime vuodelta (1) kouluruoka-asenteista käsitteli kuilua kouluruokailuun kohdistettavien odotusten ja kouluruokakeskustelun välillä. Maailmanlaajuisesti on havaittavissa kouluruokaa ja kaikkea julkista ruokapalvelua kohtaan olevan yleistietämystä, joka periytyy sukupolvelvelta toiselle sekä henkilö- että julkisella tasolla. Väitöstutkimus mainitsee väestön "mental programming" (henkinen mallinnus/ohjautuvuus?) ohjaavan miten ihmiset yleisesti ajattelevat, tuntevat ja toimivat jotakin asiaa kohtaan. Mallia vahvistavat sekä media, mutta myös poliittinen asenne sekä instituutiot esim. koulut itse.

Suomesta esimerkkinä kouluruokailun kansallisesta yleistietämyksestä voisi olla koulun kumiperunat. Kumiperunoista puhuttiin minun kouluaikanani 30-vuotta sitten ja googlen mukaan viimeisen kuukauden aikana kumiperuna esiintyi yli sadassa verkkotekstissä. Varmasti kumiperunoiden esiintyvyys on vähentynyt sitten minun kouluaikojeni. Osa legendaaristen tarinoiden elämisestä voidaan pistää nykynuorille helposti saatavilla olevan verkkomedian käytön lisääntymisen piikkiin, mutta uusia kumiperunasukupolvia synnytetään myös kysymällä koulun matematiikan kokeessa "Tuhannen kilon perunalähetyksestä oli pilaantunut 1/8 osa. Kuinka monta kiloa voitiin käyttää koulun keittiössä?" (Kuva kysymyksestä postattiin nuorten suosiman kouluruokapalstan sivulle viime viikolla). 

Kenellä on vastuu ruokakasvatuksesta?

Väitöstutkimus esittää, että Ruotsissa missä maksuttomalla kouluruokailulla on pitkät perinteet, perheet ovat siirtäneet vastuuta ruokakasvatuksesta koululle. Tämä poikkeaa esim. Norjasta, jossa vanhempien katsotaan olevan vastuussa lastensa ravitsemuksesta eikä maksutonta ja pakollista kouluruokailua ole järjestetty. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Ruotsissa perheet halusivat koulun tarjoavan kouluruoan ja kouluruoalla nähtiin olevan merkitystä oppimiselle, mutta samalla kouluruokaa pidettiin sosiaaliapuna ja siitä puhuttiin negatiiviseen sävyyn. Tutkija esittää näiden asenteiden periytyvän ajalta, jolloin kouluruoka luotiin torjumaan aliravitsemusta. Nykyään kouluruoan tehtävänä on jo ylipainon torjuminen ja terveellisiin ravitsemustottumusten tarjoaminen, mikä voidaan selvästi nähdä Ruotsin kouluruokailun perusteena olevista ravitsemussuosituksista. 

Tutkimuksessa todettiin, että vanhemmilla ei useinkaan ole tietoa lastensa epäterveellisten ruokien käytöstä. Suomessakaan vanhempien ruokakasvatusta ei ohjaa niin suuri julkinen kontrolli kuin kouluruokailua ja koululaisten epäterveellisten ruokien käytön mahdollistaa niiden laaja saatavuus. Tämä yhtälö havainnollistaa ruokakasvatuksen vastuunoton epämääräisyyden ja miten tietämättömyys kouluruokailun tehtävästä nykyisessä ruokakasvatuksen ruokakulttuurissa luo pohjaa negatiiviselle asenteelle kouluruokaa kohtaan. 

Suomessa tarkastetaan tällä viikolla väitöstutkimus (2) vanhempien ruoka-asenteiden vaikutuksesta lasten ruokavalioon. Tutkimus toteaa, että varhain lapsuudessa aloitettu koko perhettä koskeva ruokakasvatus pystyy muokkaamaan ravitsemustottumuksia. Tämänkin väitöksen johtopäätöksissä todetaan, että tottumuksia muokkavaan ravitsemuskasvatuksen tulisi lähteä yksittäisiä hankkeita laajemmalta pohjalta tavoittaakseen sekä vanhemmat että lapsen muut ruokakasvattajat esim. päiväkodeissa ja kouluissa. Erityisesti ruokatavoissaan itsenäistyvien nuorten ruokakasvatuksen ohjaamisessa tulisi painottaa yhteistyötä vanhempien kanssa. Kouluruokailussa näkisin tämän tarkoittavan mm. keskustelua onko kouluruokaa korvaavan ruoan rahoittaminen hyödyllistä nuoren ruokatottumuksille. 

Optimaalisen kouluruoan saavuttamiseen vaikuttaa tieto

Ruotsalainen väitöstutkimus esittää piirroksena mistä ideaali kouluruokailu koostuu (s.53). Piirros tuo esille odotuksia kodinomaisuudesta itse ruoassa ja ruokailuympäristössä, mutta ristiriitaisesti myös odotuksia maksuttomuudesta. Edellä mainitsemassani kumiperunaesimerkissä kyse voi olla ettei ymmärretä edullisen kuoriperunan käytön vaativan enemmän työvoimaa keittiöön lisäten kokonaiskustannuksia.  

Suomalainen väitöstutkimus osoitti vanhempien asenteilla olevan merkitystä lasten ruokavalioon ja kodin ruokakasvatukseen voitiin vaikuttaa lisäämällä ravitsemusneuvonnalla tietoa terveellisen ruoan vaikutuksista. 

Johtopäätöksenä totean, että optimaalisen kouluruoan saavuttamiseen tarvitaan asenteita muokkaavaa tietoa. Tietoa asiakkaiden odotuksista sekä tietoa miten asiakkaiden odotuksia pyritään täyttämään kouluruokailussa paikallisesti ja valtakunnallisesti, itsenäisesti ja poliittisella päätöksenteolla.  

Jos vastasit alussa oleviin kysymyksiin

Kun nyt olet ajatustyön tehnyt vastaamalla alun kysymyksiin niin pistä vastauksesi ylös kirjallisesti. Ja kun nyt pistit kirjallisesti niin mikset pistäisi vastauksiasi tiedoksi koulusi ruokapalvelulle, kouluruoan tilaajalle eli opetustoimelle ja rahoittajalle eli kuntapäättäjille. 

Tiedon välittymisen myötä olette jo matkalla kohti optimaalista kouluruokailua. 

Missä muualla syöt? Seuraavaksi vastaa alun kysymyksiin jonkun muun kuin julkisen ruokapalvelun tuottajan kohdalla (kotikeittiö, pikaruokaravintola, ravintola jne.)

Veikkaan, että nämäkin vastaukset vaikuttavat asenteeseesi kouluruokaa kohtaan.

Ruokakasvatusasenteista enemmän: 

  • Nuorten kouluruoka-asenteista lötyy vahva kannanotto erään suositun verkkopalstan otsikkona googlaamalla sanat "kouluruoka on" .   
  • Perusteellisempaa asenteiden ravistusta löydät kirjasta Syötäväksi kasvatetut - miten  ruokasi eli elämänsä. (Elina Lappalainen, Atenakustannus 2012)
Tällä viikolla esimerkkejä tavoitteesta muuttaa ruokapalveluja kohtaan olevaa yleistä ajatusmallia ovat tiedotteet: 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti