31.1.12

Miten lisää kasviksia kouluruokaan

Suomalaiset eivät tammikuussa 2012 julkaistussa EU-raportissa nousseet kärkisijoille kasvisten kulutuksessa. Tässä kisassa kannattaa kilpailla, joten listaan mitä kouluruoka voi sijoituksen paranemiseksi tehdä:

  •  Makuasiaa!-ruokateatterin tavoitteena on tuoda ruokailoa, innostaa ruuanlaittoon, opettaa tunnistamaan nälkää, kannustaa ravitsemussuositusten mukaiseen syömiseen ja tarjota yhteisöllinen ruokailukokemus Juntunen sanoo (Ruokatiedon uutiset 16.2.2012, Kaisa Juntusen ProGradu työ aiheesta täällä)
  • Kasvisruokapäivä kerran viikossa ei ole todistetusti se kaikkien toimivin tapa lisätä kasvisten syöntiä. Helsingin kasvisruokapäivä-valitusta on puitu korkeimpaa hallinto-oikeutta myöden.
  • Kuten Keskipohjanmaan nettisivut uutisoivat "Kasvisruokavalio valitaan vapaaehtoisesti", kasvisvaihtoehdon tarjoaminen vapaasti otettavana vaihtoehtona lienee se toimivin vaihtoehto asiakkaiden kannalta. 
  • Täältä saa vinkkiä miten ainakin yhdessä koulussa Suomessa tarjotaan joka päivä ainoastaan kasvisruokaa ja tässä on kasvisruokapainotteinen ruokalista toisesta koulusta. 
  • Vain kasviksiin perustuva ruokailu vaatii lounaslistojen hiomista eri näkökannalta kuin sekaruokaa syöville: Ammattikeittiöt miettivät mistä proteiinia kasvissyöjille
  • "Kasviksia tarjolla - niitä kuluu" - menetelmän puolesta puhuu Kaappaa kasvis hanke. Hankkeen menetelmät ja tulokset selviävät Minna Mytkäniemen 2011 Seinäjoen ammattikorkeakoululle tekemässä opinnäytetyössä
    • Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alakoululaisten kasvisten käyttöä koulussa ja kotona ennen ja jälkeen Kaappaa kasvis -kampanjaviikkoa sekä itse kampanjaviikolla. Lisäksi seurattiin myös kasvisten käytön muutoksia kouluruokailussa ja selvitettiin koululaisten ja ruokapalveluhenkilöstön kokemuksia Kaappaa kasvis -kampanjaviikosta. 
    • Kampanjaviikon jälkeen kasvisten menekki palautui osalla kouluista kampanjaa edeltävälle tasolle, mutta osa koululaisista jatkoi runsaampaa kasvisten syöntiä. Kasvisten käytön määrän lasku mielestäni johtui siitä, että kasviksia ei ollut tarjolla kampanja-viikon jälkeen niin runsaasti. Mikä johtui siitä, ettei niitä voitu hankkia käytössä olevan budjetin puitteissa. (s.44) 
    • Kasvisten käyttöä kouluissa voitaisiin lisätä kiinnittämällä huomiota ruokalinjaston toimivuuteen eli siihen, miten ruoka on tarjolla. Lisäksi salaattiainekset voisivat olla erikseen tarjolla, josta voi koota mieleisensä annoksen. 
    • Kampanjaviikon analyysi antaa myös viitettä, että koululaiset valitsevat kasvisvälipalan kunhan se on vain helposti saatavilla (s. 45). Samalla voisi vähentyä myös vähemmän ravintorikkaiden välipalojen käyttö. 
    • Kampanjan materiaalia esim. vanhempainiltoihin löytyy näiltä nettisivuilta. 
  • Aikaisemmin myös Operation Skolmat havaitsi kasvisbuffeen lisäävän koululaisten kasvisten kulutusta. 
  • Joskus idea kasvisbuffeesta voidaan ottaa vastaan oppilailta päin. Properuskoulu-blogi uutisoi syksyllä 2011 miten koulunsa oppilaskunta haluaa kustantaa kehittämisrahoillaan salaattiviikon.
  • Kouluruokasuositus 2008: Tarjoilulinjasto tulee järjestää niin, että salaatit/kasvislisäkkeet ovat annosteltavissa ensimmäisinä (s.8). Samasta kasvisten käyttöä lisäävästä käyttäytymistieteeseen perustuvasta menetelmästä aikaisempi kirjoitukseni täällä
  • Usan uusi kouluruokasäädös käyttää kasvisten käytöstä sanamuotoa "Offer vs serve" tarkoittaen, että koululainen voi jättää jotain, mutta ei kaikkia, kasviksia ottamatta tarjottimelleen tuetun kouluruokailun puitteissa. Aiheesta tarkoitusta selventävä artikkeli L-A times 3.2.2012: School nutrition - A kids right to choose. "Pushing healthful foods on the unwilling only makes garbage cans fatter and creates expensive waste. /  Instead of taking away choice, a better solution is to guide a child's choice."
  • Usassa koulu voi anoa rahoitusta kasvisbuffeen tarvitsemiin laiteinvestointeihin "Let's move salad bars to schools"-ohjelman kautta. Tätä voi jo kadehtia: koululaisten 5.5 metriä pitkä kasvisbuffee
  • miten Usassa voitetaan kasvisten vastustusta:  Cooking with Kids began with the intent of improving school food. Our experience in the professional culinary world led us to believe that if we just cooked fresh, tasty, and beautiful food, children would eagerly eat it and love it. We quickly learned that many children had no experience with real, healthy foods, and were more interested in eating frozen tater tots than fresh green beans! This, along with the institutional history of school food, presented significant roadblocks.
  • Usan kouluruokailun ammattilaisten lehti kirjoitti salaattibufeen huonoista puolista: suuremmasta hävikistä ja hygieniaongelmista. Sekä siitä, miten lapsia pitää opettaa käyttämään salaattiottimia. (s.24)
Muutama muu kommentti kasvisten lisäämisestä kouluruokailuun
  • Maksajan kannalta kasvisvaihtoehtojen lisääminen saattaa tuntua lisäkustannuksilta. Asiaa voi katsoa tältäkin kantilta: "Paikallista ruokaa ostava kunta kehittää samalla alueen yritysten tuotekehitystä ja vientiä" (Ruokatieto 17.1.2012). 
  • Paikallisuudella on myös vaikutusta hiilijalanjälkeen, kts. Pronutritionist:n teksti
  • Hävikin määrään tulee toivottavasti ratkaisuja kouluruokailun jätteiden synnyn ehkäisyyn keskittyvästä projektista. Tai sitten ihan oppilaiden itsensä ideoimana kuten Hämeenlinnassa
  • Silmiini osui uutta näkyvää todistetta kasvisten syönnin eduista. Suomalainen Laseri-tutkimus todisti miten "kasviten ja vihannesten käyttö lapsuudessa on selvästi yhteydessä siihen, että valtimon seinämät ovat ohuemmat aikuisena". (YLE Turku 18.1.2012
  • Lääkeyhtiö Bayer:n tekemässä kyselyssä osoittautui, ainakin talvikuukausi tammikuussa 2012 kasvisten käyttö on aikuisilla paljon suosituksia vähäisempää (YLE 1.2.2012). Nämä aikuiset tuskin tarjoavat lapsilleen kotona itseään enempää kasviksia, mikä korostaa kouluruokailun merkitystä 1/3 ravinnontarpeen välittäjänä. 
    • Kysely oli lääkefirman tekemä. Suosittelen pitämään mielessä, että ihminen ei edes tiedä mitä kaikkea hyvää kasvikset sisältävät, saati osaa pakata kaikkea tietämäänsä pillereiden muotoon. Siksi kannattaa aina käyttää alkuperäistä pakkausta näille luonnon antimille ts. kasviksia monipuolisesti. 
  • Psykologista pelisilmää on tutkimuksessa, missä tarjottimiin lisätyillä valokuvilla saatiin useampi alakoululainen maistamaan kasviksia. (kiitos Aamiainen ruohikolla linkistä). Tutkijat totesivat menetelmän olevan halpa ja helppo sekä tuovan saman tuloksen kuin pidempi oppitunneilla tehty motivointi tai vanhempien osallistuminen. Huom. kyseessä on maistamisen lisääntyminen, mikä sinänsä on tärkeää kasvisten käytön vastustamisen minimoimisessa, mutta valokuvien vaikutuksesta pidempiaikaiseen käyttöön tutkimus ei kerro. 
Salaatipöydässä ei kuitenkaan kannata kokeilla kiinalaismiehen kehittämää mättö-tekniikkaa, kts. kuva kuitenkin....

1 kommentti:

  1. 1. Yleisen ruokalistan ohella voisi olla kasvisruokalista. Tarjotaan ruokaa kummastakin listasta. Oppilaat saavat valita. Kaksi listaa sopii erinomaisesti yläkouluun ja lukioon.

    2. Monipuolisen salaattitarjonnan lisääminen. Tarjotaan vaikka kahta erilaista salaattia päivittäin. Omassa koulussani kahden salaatin päivät ovat toimineet hyvin. Oppilaat totutetaan salaatteihin pikkuhiljaa maistamalla.

    Kasvisruokapäivät ovat huonoin vaihtoehto kolmesta. Omassa kunnassani ostettiin ilmeisesti läjäpäittäin soijaa, koska viikon sisällä oli peräti kolme soijaruokapäivää!

    Tänään koulussa oli linssikeittoa, joka ei ollut kovin maittavaa saatika sitten täyttävää.

    Olen huomannut, etä kasvisruokapäivän ruuat eivät ole niin laadukkaita kuin ruuat muina päivinä. Paljon ruokaa jää syömättä.

    VastaaPoista